Eläkeläiset ja hyvinvointi

Eläkeläisten toimeentulo on viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajanjaksona kehittynyt myönteisesti. Eläkeläisten määrä on noussut peräti 300 000:lla ja vuonna 2015 eläkeläisiä oli kokonaisuudessaan 31,5 % väestöstä1 . Suomessa 2015 asui 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Yli 65-vuotiaita oli 1 123103 eli joka viides suomalainen. Espoossa eläkeläisiä on 13,9 % eli suhteellinen osuus on koko maata pienempi. Huoltosuhde on hyvä. Eläkeläisten suhteellinen asema palkansaajiin on säilynyt. Kuitenkaan eläkeläiset eivät muodosta yhtenäistä joukkoa, esimerkiksi alle 55-vuotiaitten kohdalla työkyvyttömyyseläke ei ole noussut reaalisesti tarkasteltavan ajanjaksona. Eläkeläisten pienituloisuus on jokseenkin samalla tasolla kuin väestöllä keskimäärin.

Pienituloisia eläkeläisiä vuonna 2014 oli 12.8 %. Vuosien 2015-16 yksinasuvan takuueläkkeen reaalimuutos oli + 1 % luokkaa, kun työeläkkeen reaalimuutos oli 0 % . Asumismenojen jälkeen takuueläkkeensaajan käytettävissä olevat tulot kasvoivat 2 %, kun taas kaikilla muilla ne vähenivät tai pysyivät ennallaan (THL Moisio, Ilmakunnas, Mukkila, Mäkinen, Saikkonen). Ns. minibudjetissa asuminen ja ruoka muodostavat suurimman menoerän. Perustulo on noussut, muttei riittävästi. Suhteellinen köyhyysraja on 60% mediaanista. Väestöstämme noin 8% eli 440 000 sinnittelee köyhyysrajan alapuolella. Suhteellinen köyhyysaste eläkeläisillä on 14.15% ja muilla noin 12%. Minibudjeteilla elävät myös opiskelijat ja useat yksinhuoltajat, mikä johtuu heidän sosioekonomisesta asemastaan. Useat heistä eivät ole aktiivityössä.

Pienituloisia senioritalouksia on paljon. Tulojen pienuus ja köyhyyden kokemus vaikuttavat hyvinvointiin. Hyvinvoinnin tärkeimmät osatekijät ovat perhe, koti ja asuinympäristö sekä terveys. Hyvinvoinnin eri osa-alueitten merkitykset koettiin eri tavalla köyhien ja ei-köyhien kohdalla. Edelliset kokivat perhesuhteilla, ihmissuhteilla, terveydellä, fyysinen kunnolla, liikunnalla, luonnolla, elinympäristön puhtaudella ja palvelujen läheisyydellä olevan suuri merkitys (Seppänen Marjaana, 20161).

Taloudellinen tilanne voi johtaa syrjäytymiseen. Ikääntyneillä syrjäytyminen koskee aineellisia asioita, palveluita, asumista, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisia suhteita. Osattomuuden tunne kasvaa ja se voi ilmetä erilaisina oireina. Ikäihmiset kokevat turvattomuutta uusien yksityisten hoivakäytäntöjen ja terveyspalvelujen muuttumisen edessä. Pienetkin leikkaukset kiristävät pienituloisen eläkeläisen elämää. Miten ikäihmisille sopii palvelujen valinnanvapaus, miten se vaikuttaa ja miten se sopii eri tilanteisiin?

Espoo vauraana kuntana ei saa unohtaa ketään pienituloista, muttei etenkään eläkeläisiämme. He ansaitsevat hyvän elämän.

Rauni Seppola

Leppävaaran Sosiaalidemokraatit ry

1 Esitys 29.11.2016: Iäkkäiden köyhyys ja sen heijastuminen hyvinvointiin. Professori Marjaana Seppänen HY

1 Eläketurvakeskuksen tutkimuksia, Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s